SILLOIN TÄLLÖIN PYYDETÄÄN KERTOMAAN ARVOISTA...

Laaksose Helin arvoi ja ajatuksi

Arvoil tarkotetta vissi jotta jokseenki pysyväissi ihantei, mitä yritetä elämäs tavotella.

Mää joskus otin oikke assiaksen ajatel, kummossi arvoi mul o. Hukkasin sen klapun, enkä muist mitä siihe laitin sillo. Mut ainaki
suvaitsevaisuus vois olla yks. Munst see olis suur helpotus ko oppis ajattelema, et ihmise ova erilaissi ja saava olla. Joku saa onnes plussapisteitten keräilyst taik siit, et tiskipöyrä alakaappi o siisti. Mul o iha yks ja see sama, tärkiämppä o, et mää saan noust yäl klo 2 maalama vesifärien kans jos munt huvitta, ilma, et kukka haukku munt yäkukkujaks ja pakotta maate, et olissin sit "ihmiste aikka" reipas ja virkune.

Toine olis luanto, jos see nyy joku arvo o. En vois kuvitel, et mu elämäs olis mittä järkke taik tarkotust, jollei mu ympäril olis puit ja linnui ja kivi ja simpukoit - kaikenäköst simmost, mikä ei ol ihmisen tekemä. Ei me saatais happeaka, jollei kasvit sitä meil valmistais. Luannosuajelu o jo vaikkiamppa. Tot kai jokane älylline ihmine tahto raitist ilma, puhtai metti ja kirkast vet. Mut ko tule kysymys siit, mist o valmis luapuma, et luanto kestäis meit, ei monika käsi nous ylös. Mul o ainaki iha välttämätöne see, et saan keikkapaikalt toisel hurutta runoautoni kans, mialuite kesärenkkail ja kuival tiäl. Kuulostak tämä nyy jolta luantoihmisen puheelt?

Olisik joku ihmisyyski sit yks mu arvoistan. Tasa-arvo o niin kulunu sana, etten tahro sitä käyttä, mut jotta simmost mää tarkota. Mää en ol ikä ymmärtäny ihmiste lajittelemist sen mukka, onk he miähi vai naissi, koulutetui vai ei, rahamiähi vai vähävarassi, korkioi virkamiähi taik eläkkel olevi satamajätki. Ihmissi mee olla. Mittä ryhmä ei ol mu miälest syyt kumartta taik sivaltta.

Ja luavuus o mul semne asi, mitä ilma en tul toime. Uut hakevaiine ja kaippavaine miäl pittä elos.Ain see kuitenki o nii, et helpomp o arvoistas puhut ja meuhkat ko elel niitte mukasest.Ajatusten kans o jotenki helpomppa. Munst o mukava harrasta ajattelemist. Hauskint o, jos ajatuksias voi jollekki innostuvaisel ihmisel kertto, mut joskus o niinki et vaa ajankulukses huntera jotta, ilma mittä päämääri. Täl hetkel taita olla nii, et mää elätän itten ajattelemal. Ko kirjotan runoi taik kolumnei taik käyn esiintymäs, o alkulähtökohtan ain jahkat, et mitä mää täst assiast tiärän, mitä miält mää siit olen ja milt kannalt mää en ol sitä ajatellukka. Tämmöttös voi sit saar aikaseks puheenpulputust taik tekstitaikina postimerki syvimmäst olemuksest, sähkön tarkotuksest, puupuhaltimist taik autoje määräaikaishualloist.

Heli

​

​

​

LEMPISANOJA
 

Sanamaijan lemmikkinä ovat sanat. Tässä lievää listaa Helin lempisanoista:

 
Aikkasaavane (lounaismurteinen vastine dynaamiselle)
Diluviaali (kvartäärinen jääkausi)
Huikennella
Lumelaulu (suomenkielinen vastine play backille)
Lunnijono (syntyi kirjailija Tapio Koivukarin mukaan, kun Islannissa jonotettiin kiikareita, että nähtäisiin ainokainen vuonolle sattunut lunni.)
Lillukka (Elias Lönnrot valikoi lillukan kansanomasten nimien joukosta Rubus Saxatiliksen nimeksi. Sitä ennen käytössä oli mm. ämmänhillikkä).
Mummu
Murmeli (tulee uni silmään heti, kun joku sanoo murmeli)
Naali eli napakettu
Navettapiika (ihanan lehmäntuoksuinen sana. On mukavaa olla navettapiian tyttärentytär.)
Peippo
Pellava
Pelmeeni
Pulla
Pyhäverkkarit (se vähemmän resuisempi oloasu)
Sikses (olosuhteet ja perintötekijät huomioon ottaen)
Tuulihattu (ei sovi tuulipuvun kanssa vaikka luulisi)
Tähtisädetikku
Ullantuminen (Öinen havahtuminen, minkä jälkeen uni ei enää tule. ”Mää ole iha unine ko ullannusi aamuyäst.”)
Varjagi (keskiajan venäläisten kronikoiden mukaisesti Itä-Euroopassa liikkuneista viikingeistä käytetty nimitys)
Villanella (tanssinsävyinen leikillinen vanhaitalialainen kuorolaulu)

 

​

LEHM JA KOIV -KÄÄNNÖKSIÄ

Vapaamuotoisessa ja -mielisessä käännösprojektissa haettiin Heli Laaksosen Lehm ja koiv -runolle erikielisiä ja monimurteisia käännöksiä. Kaikkien runokäännösten oikeudet ovat tekijöillä ja niiden luvaton käyttö on kielletty.

Runo alkuperäiskielellä:

Lehm ja koiv

 
Mää tahro olla lehm koivu al.

Mää en tahro olla luav.
Mää en tahro oppi uut taitto-ohjelma.
Mää en tahro selvittä äit-tytär suhret.
Mää en tahro viärä sitä kirjet posti.
Mää en tahro soitta Kelan tätil.
Mää en tahro muista yhtäkän pin-koori.

 

Antakka mu olla lehm koivu al.
Viäkkä mu väsyne nahk
kamarim permanol, kakluni ette.

 
Heli Laaksonen (Pulu uis 2000)

​

Võruksi:

 

Lehm ja kõiv
 

Ma tahas ollaq lehm kõo all.

Ma ei tahaq olla hod'okõnõ.
Ma ei tahaq oppi vahtsõt arvudiprogrammi.
Ma ei tahaq mõtõlda imä-esä ja latsõ läbisaamise pääle.
Ma ei tahaq kirja kõlladsõhe kasti ärq viiäq.
Ma ei tahaq kõlistaq haigõkassa-mutilõ.
Ma ei tahaq meelen pitäq üttegi PIN-i.

Laskõ ma olõ lehm kõo all.
Vidäge mu väsünü nahk
tarrõ põrmandu pääle, kamina ette.

 

Võrun kielelle eli Etelä-Viron murteelle kääntänyt Jan Rahman
 

 

Latvian luoteismurteella:
 

Gos un bērss

Es grib būt gos apakš bērz.

 Es negrib nodarbotes a radišan.

Es negrib zubrit jouns aplouzumprograms.

Es negrib skaidrot māts-meits būšans.

Es negrib šito vēstul stiept uz pastkast.

Es negrib zvanit Slimokass tantam.

Es negrib paturet prāta neven pinkod.

 

Dod man būt govei apakš bērz,

met man noguruš ād uz istabgrīd

kamin prekša.

Luoteislatvialaiselle Salacgrivan murteelle kääntänyt Guntars Godins

​

Englanniksi:

 

The Cow and the Birch Tree

 
I want to be a cow under the birch tree

I don't want to be creative
I don't want to learn a new software program
I don't want to sort out the relationships of the mothers and daughters
I don't want to take that letter to the post office
I don't want to phone that woman at the benefits office
I don't want to memorise any more pin numbers.

Take my tired hide
and put it in front
of the hearth.

Englanniksi kääntäneet Mark Phillips ja Christa Prusskij

 

Esperantoksi:

 

Bovino kaj betulo

Mi volas esti bovino sub betulo.

Mi ne volas esti kreiva.
Mi ne volas ellerni novan enpagigan programon.
Mi ne volas solvi la rilaton inter patrino kaj filino.
Mi ne volas al la postejo kun tiu letero.
Mi ne volas telefoni al sinjorino oficisto pri sociasekuro.
Mi ne volas enmemorigi "pin"-kodojn.

Lasu min esti bovino sub betulo.
Metu mian lacan haùton sur plankon dormocambran,
antaù kahelan fornon.

 

Esperantoksi kääntänyt Tuomo Grundström

 

 

Ranskaksi (puhekielistetyllä otteella):

La vache et le bouleau

 

J'veux être une vache sous un bouleau. 

J'veux pas être créative.

J'veux pas apprendre un nouveau logiciel.

J'veux pas chercher à comprendre la dilèmne fille-mère.

J'veux pas emmener cette lettre à la poste.

J'veux pas appeler à la bonne femme de la CAF.

J'veux plus tenir en tête d'un seul code pin.

 

Laissez-moi être une vache sous un bouleau.

Emmenez ma peau fatiguée
sur le plancher de la chambre devant le poêle.

 

Puhekielistetylle ranskalle kääntänyt Riikka Kennovaara, tarkastanut Natalie Prévost

 

Saksaksi:

 

Die Kuh und die Birke

Ich will wie eine Kuh unter der Birke sein.

Ich will nicht kreativ sein.
Ich will nicht das neue Software-Programm lernen.
Ich will nicht die Mutter-Tochter Beziehung klären.
Ich will nicht den Brief zur Post bringen.
Ich will nicht die Tante vom Sozialamt anrufen.
Ich will MIR nicht einen einzigen Pin-Code merken.

Lasst mich eine Kuh unter der Birke sein.

Legt mein müdes Fell auf den Stubenboden vor den Kachelofen.

Saksaksi kääntänyt Holger Weppler ja Vellamo Vehkakoski.

 

Sveitsinsaksaksi:

D' Chue und d' Birke

 

Ich wott die Chue unter dere Birke sii.
Ich wott nid kreativ sii,.
Ich wott das neue Layout-Programm nid lehre.
Ich wott nid d' Muetter-Tochter Beziehig kläre.
Ich wott de Brief nid uf d' Poscht bringe.
Ich wott dere Tante vom Sozialamt nid aalüüte.
Ich wott mer ken einzige Pin-Code merke.

Lönd mich die Chue unter de Birke sii.
Träged miis müedi Fell uf de Stubebode,
vor de Chachelofe.

Sveitsinsaksaksi kääntänyt Meike Wollenberg.

Stadin slangilla:

Joku lehmä jonku puun alla

 

Mä haluisin vaan märehtii jonku puun alla niinku joku lehmä.

Mä en haluu olla joku luava.
Mä en haluu oppii jotain uutta taittoproggista.
Mä en haluu selvittää jotain suhteit mun mutsin kaa.
Mä en haluu rupee kuskaa sitä kirjettä postiin.
Mä en haluu soittaa jollekin Kelan ämmälle.
Mä en haluu muistaa jotain pin-koodeja.

Antakaa mun vaan märehtii jonku puun alla niinku joku lehmä.
Tsöratkaa mun raato himaan ja stikatkaa se kuumaan kylpyyn.

 

Stadin slangiksi kääntänyt Leena Huima

 

 

Pohjois-Karjalan murteella:

 

Elikko ja koivu

 

Mie halluun olla elikko koivu alla.

Mie e halluu luuvva.
Mie e halluu oppii uutt taatto-ohjelmoo.
Mie e halluu olla äijin tyttö.
Mie e halluu mennä postille.
Mie e halluu soittaa kela akkoloille.
Mie e halluu muistaa pin-kootii.

Antakkee miu vua olla elikko koivu alla.
Heitätä miun väsynee naha kammarriin kaakeluuni kuppeeseen.

Pohjois-Karjalan murteelle kääntänyt Mika Keränen

​

 

Eteläpohjanmaaksi 1:

 

Lehemä ja koivu

 

Minä taharon olla niinku lehemä koivun alla.

Minen taharo olla luava.
Minen taharo oppia mitään taitto-ohojelmaa.
Minen taharo selevittää mitään äitee-flikka suhuretta.
Minen taharo viärä sitä kirjettä postihin.
Minen taharo soitella Kelan ämmille.
Minen taharo muistaa yhtäkään pin-kooria.

Antakaa mun olla niinku lehemä koivun alla.
Viäkää mun väsyny rumihini
kammarin permannolle kakluunin etehen.

(Lisähuomautus: voi herran tähären)

 
Eteläpohjanmaaksi kääntänyt Otso Kantokorpi

 

Eteläpohjanmaaksi 2:

 

Lehemä ja koivu

Mäejjaksa värijötellä koivunalla

Mä en halua olla luava
Mä en taharo oppia uutta taitto-ohojelmaa.
Mä en taharo selevittää äitee-tytär suhuretta.
Mä en taharo viärä sitä kirijettä postihin.
Mä en taharo soittaa Kelan ämmälle.
Mä en taharo muistaa yhtäkää pinkooria.
Antakaa munolla lehemä koivunalla.
Viäkää muvväsyny nahka peräkamarihi,
kakluunin etehe

 
Eteläpohjanmaaksi kääntänyt Johanna Sumuvuori

 

Savolais-kainuulais-sekalainen versio:

 

Lehmäm mölliskö ja koevu

 

Minä taho olla ku lehmä mölliskö koevu varjossa.

 Minen taho aanaella mittää uutta.
Minen taho viännellä sivuja millää uuvella opilla.
Minusta nähe äetit ja tyttäret suapi ite setviä asiasa.
Mien aeio lompsia posttiin kirjettä viemmään.
Minen taho soettoo sille eläkelaetoksen eokolle.
Minen taho pittee mielesäni ennee ensimmäestäkkää pinniä enkä ponnia.

 Antoote minu vuan olla ku lehmä mölliskö koevu varjossa.

 Ja ku väsy isköö,
viekee minu nahkani muata pirtin lattialle
uuni ettee.

Tämän käännöksen sain sähköpostitse kotisivulle laitettavaksi.
Käännös on kauniisti tallella, tekijän nimi ja tiedot kadonneet. Jos tunnistat tekijän, ota yhteyttä (palkkio!)

 

Munsalan murteella:

Koddon å bjärtjin

 

Ja sko vila vara in koddo ondär in bjärk.

Ja vil it vara nain åppfinnar å poåhittar.
Ja vil it lää me nai nyyji program po daaton.
Ja vil it reid uut horo döötran haar e me måodron siin.
Ja vil it gaa me dähä breivi ti påsstin.
Ja vil it ring ot hondi tjännjin po fålkpansjåon.
Ja vil it halld i minni nain pinn-kååd.

 Leatin me vara hondi koddon ondä bjärtjin.
Draain dähä tröitt sjinni oå me
å breidin uut e framfy kakäluun i kaman.

Munsalan murteelle kääntänyt Lars Huldén.

 

I orden fålkpansjåon och kakäluun skall l-ljudet uttalas "tjockt".
Enkelt e uttalas som vokalen i häst, ä uttalas som i hsv. värk, o som i bonde.
Med oå betecknas ett slutet å-ljud.

 

Nauvon murteella:

Kuddån å bjertjen

 

Ja sku vil vaa en kuddå undi en bjärk.

Ja vil inga vaa nagan åppfinnar
Ja vil inga läär me naga nya systeemer på datorn helder
Ja vil inga ta reidå på hur e ee millan moodron å dootron
Ja vil inga gaa me hetett breive ti postn
Ja vil inga ring ti hon tenn tjärnjin på folkpansjonsanstaltn
Ja vil inga kom ihåg nagan pinn-kååd.

Lägg me vaa hon tenn kuddån undi bjärtjen.
Draa hetett tröittå sjinne ååv meå breid uut e framför kakeluun i kamarn

 

Nagumålille kääntänyt Birgitta Holmberg

 

Kiikoisten murteella:

 

Lehmä ja koivu

 Mää räknään nys semmosta,
että mää tykkäisin olla lehmä koivuj juurella.
Em mää tykkää olla milläällailla aikaansaapa.
Em mää tykkää opetella uutta sivuntekemisohjelmaa.
Em mää tykkää selvittää meitiv välejämme äitin kans.
Em mää tykkää viärä kirjettä postilooraa.
Em mää tykkää soittaa Kelan tätille.
Em mää tykkää muistutella yhtikäsainoota pin-kooria.

Antakaa mun olla kaikesa rauhasa lehmä koivuj juurella.
Pankaa viimetteks viärem muv väsynyn nahkani pirttiij,
ja tälläkkää se siähem muurin etteel laattialle.

Vanhalla satakuntalaisella Kiikostem murteella, kääntämisen teki Timo Yli-Nokari

 

Kuusamon murteella:

​

Lehmä ja koevu

 

Vaen mulla se haluttasi olla lehmä koevun alla.
Mulla ei haluta merkkijää olla luova.
Mulla eijoo pienintää halluo oppie uutta taetto-ohjelmoa.
Mulla eijoo vähäsintäkää halluo selevittää äeti-tytär suhetta.
Mulla eijoo puolen palaneen puupenninkään vertoa halluo viijjä sitä kirjettä postiin.
Mulla eijoo mittään tarvetta soettoa Kelan tätille.
Mulla eijoo silihoonkaan halluo muistoa ensimmäestäkää pin-kootie.
Saespa vaen olla lehmä koevun alla.
Haalatkaa minut nahkoneen, kaikkine karvoneen kamarin lattielle kakluunin etteen.
 

Ismo Määtän käännös vanhalle Kuusamon murteelle.

​

Vehkalahden murteella:

 

Lehmä koivunkaa

 

Miä kyl haluun olla silläviisii lehmä koivun alla.

Emmiä haluu olla mikää luava.
Emmiä suita* oppii mitää vaikioi taitto-ohjelmii.
Emmiä suita selvittää äitin ja sen tytön suhtehii.
Emmiä kyl suita sit kirjettä postii viiä.
Emmiä haluu soittaa millee Kelan naiselle.
Emmiä suita pitää miäles jotaa pin-koodii.

 Ettenks tyä vois antaa miun olla lehmä silläviisii koivun alla.

Miun väsynneen nahkan saatten siit viiä
kammarin lattialle, siihen uunin etee - siit.

 

Vehkalahdeksi kääntänyt Raita Hostikka

 

* Vehkalahtelaistajan huomautus: En voinut olla käyttämättä suittaa-verbiä, kun se on niin kätevä ja kuitenkin harvinainen. Olen yrittänyt opiskella viroa, ja hauska yllätys oli tavata siellä kykenemistä merkitsevä suuta-verbi. Ehkä se onkin sepra-kaupan aikaan tarttunut virolaisilta vehkalahtelaisille?

 
 

Koillis-Ukrainan Sumyn alueen murteella:

 

Корова і береза
 

Я хочу буть коровою під березою.
Я не хо ніякої творчості.
Я не хо учить нові комп'ютерні програми.
Я не хо розбираться у відносинах матері й дочки.
Я не хо нести те пісьмо на пошту.
Я не хо звонить тьоткі у Собез.
Я не хо помнить ніякі пін-коди.

Дайте мені буть коровою під березою.
Скиньте мою зморену шкіру
на пол, у світлиці кіля каміна.


Північно-східний говір північного діалекту української мови (північно-східні райони Сумської області). Переклад Ніоніли Кухарчук-Гронхолм.

Koillis-Ukrainan - Sumyn alueen - murteelle kääntänyt Nionila Kuhartshuk-Grönholm

Bulgariaksi:

Крава и бреза

 

Сакам да съм крава под бреза.

Не сакам да се занимавам с творчество.

Не сакам да разцъквам издателски софтуер.

Не сакам да си мъдря връзката майка-дъщеря.

Не сакам да нося това писмо до пощенската кутия.

Не сакам да се ръся на лелката в Здравната каса.

Не сакам да си спомням всички PIN-ове.

Дай ми да съм крава под бреза.
Метни уморената ми кожа
на пода, пред камината.
 

Bulgariaksi kääntänyt Marin Bodakov

​

 

Kreikaksi:

Αγελάδα και σημύδα

Εγώ θέλω να μαι αγελάδα κάτω από τη σημύδα.

Δε θέλω να μαι δημιουργική
Δε θέλω να μάθω καινούργεια προγραμματα.
Δε θέλω να ξεκαθαρίσω σχέσεις μάνα/κόρη.
Δε θέλω να πάω αυτό το γράμμα στο ταχυδρομείο
Δε θέλω να τηλέφονίσω γιά τη σύνταξή μου
Δε θέλω να θυμιθώ ούτε ένα πιν κόδικο

Αστε με να μαι αγελάδα κάτω από τη σημύδα.
Να πάτε το κουρασμένο τομάρι μου
της κάμαρας στο πάτωμα, μπροστά στο τζάκι

Kääntäjä Markus Torssonen.

 

Unkariksi:

 

Tehén és tövében

 

Tehén akarok lenni a nyírfa tövében.

Nem akarok kreatív lenni. Nem akarok új

kiadványszerkesztő programot tanulni.

Nem akarok tisztázni semmiféle anya-lánya kapcsolatot.

Nem akarom azt a levelet elvinni a postára.

Nem akarom felhívni a nénit a nyugdíjbiztosítótól.

Nem akarok észben tartani egy pin-kódot sem.

 

Hadd legyek tehén a nyírfa tövében.

Vigyétek fáradt bőrömet, 

terítsétek a kisszoba padlójára,

a kandalló elé. 

Kääntäjä Yvette X.