Kodiksamia-kirjallisuuspalkinto jaetaan jo kymmenettä kertaa - juhlavuoden kunniaksi avataan myös Kodiksamia Junior -kisa JULKAISUVAPAA TIEDOTE 18.11.2020 Kodiksamia-kirjallisuuspalkinto viettää juhlavuottaan - palkinto jaetaan nyt kymmenennen kerran. Kodiksamia myönnetään vuosittain merkitykselliselle elävälle tai kuolleelle, upouudelle tai klassikolle, suomalaiselle tai ulkomaiselle kirjoittajalle, kauno- tai tietokirjailijalle. Tärkein palkitsemisperuste on unohtumaton lukuelämys. 6.12.2020 julkistettavalle voittajalle luovutetaan henkilökohtaisesti Kodiksamia-palkinto, 30 000 ohraryyniä. Juhlavuoden kunniaksi julistetaan perustetuksi myös Kodiksamia Junior, jonka voi saada 6-12-vuotias superlukija, nuori innokas kirjallisuuden harrastaja. Raadin ainoa jäsen ja palkinnon perustaja on sanamaija Heli Laaksonen.
Jokainen lukija voi antaa itsekin oman Kodiksamia-palkintonsa. Valitse kuusi kirjasuosikkiasi ja kerro niistä kaikille - pidät samalla kirjallisuuden päätä pinnalla. Pandemiavuonna 2020 kirjat ovat olleet ihmiskunnalle lämpimänä sylinä ja läheisenä pakopaikkana. Maailmantilanne sai Kodiksamia-raadin valitsemaan erityisen paljon luontoa, lohtua ja levollista viisautta sisältäviä teoksia. Mukana on kaksi tietokirjaa, kolme romaania ja yksi määritelmiä pakeneva runollinen taidekirja. Suomalaisten teosten lisäksi listalla on islantilainen ja englantilainen alkuteos.
Kuusi Kodiksamiaehdokasta sammalella 2020. Kuva: HL
Vuoden 2020 Kodiksamia-kirjallisuuspalkintoehdokkaat ovat:
* Meiju Niskala: Kun syvään hengittäminen ei riitä (WSOY 2020)
Ainutkertainen, runollinen, ilmaisuvoimainen, värikäs, haikea ja koskettava on monitaiteilija Meiju Niskalan teos, jota ei ole helppo kuvailla sanallisesti - se tulisi itse kokea. Jokainen Kun syvään hengittäminen ei riitä -kirjan sivu on myös pieni juliste, jonka voi irrottaa ja kiinnittää seinälle muistuttamaan, ettei ihmisenä oleminen niin helppoa ole, mutta siitä selviää. ”Kasvan sinne, missä on tilaa.” Rohkeat, abstraktit maalaukset ja virkkeet lohduttavat, ymmärtävät ja paijaavat. ”Putoamista saa pelätä.” Teoksen syntyhistoria on mielenkiintoinen, mutta sitä ei tarvitse tietää, voi vain iloita, että on tällaisia kirjoja ja kirjailijoita. ”Tämä ei ole hätätila”.
* Jón Kalman Stefánsson: Kaloilla ei ole jalkoja. Suom. Tapio Koivukari (Aviador 2019) Islantilainen Jón Kalman Stefánsson on kirjoittanut eriskummallisen, omintakeisen, proosarunomaisen romaanin, jossa on toki juoni takaumineen ja ihmissuhdedraamoineen ja kiinnostavia ajan- ja paikankuvauksia 1980-luvun kolkosta Keflavíkista, mutta eniten siinä kiehtoo ihmisviisaus, aforismeiksi tämän tästä taipuva ajattelu. Vanhenemisen traagisuutta, hairahduksien sateenkaaren värejä, kuoleman vääjäämätöntä kulkua. Tapio Koivukarin suomennos on niin oiva, ettei tajua käännöskirjaa lukevansakaan. Hän olikin Agricola-palkintoehdokkaana käännöksestään. ”Kenties kuolema syntyi, kun Jumala epätoivoissaan valoi yhteen julmuuden ja kaipauksen, koska luomisen pasianssi ei tuntunut menevän läpi. Mutta jokaisessa kuolemassa asuu silti uusi elämä - ”
* Sami Karjalainen: Suomen leppäkertut (Docendo 2020) Vaikkei aikoisikaan liittyä Suomen Hyönteistieteelliseen Seuraan, Sami Karjalaisen andywarholmaiset valokuvasarjat pirkkojen ja kerttujen kauneudesta suorastaan pyörryttävät. Leppäkerttuheimon 6000 jäsenestä asuu Suomessa runsaat kuusikymmentä - ja niistä jokainen löytyy tästä tietokirjasta. Seitsenpistepirkko, Suomen kansallishyönteinen, on varmasti ylpeä teoksesta. Kirja kuhisee värimuotoja, hauskoja kysymyksiä ja vastauksia, kulttuurihistoriaa, biologiaa, estetiikkaa ja suomenkielisen nimistön ilotulitusta. Olitko ennen kuullut jarrupirkosta, meripirkosta tai viuhkopikkupirkosta? Suomen sudenkorennot, heinäsirkat ja hepokatit Karjalainen on kuvannut jo aikaisemmin - Suomen leppäkertut on loistava jatko niille.
* Anni Kytömäki: Margarita (Gummerus 2020)
Anni Kytömäki on saanut lukijansa rakastamaan luontoa ja historiaa romaaneillaan Kultarinta, Kivitasku - ja nyt jokihelmisimpukkaan viittaavalla Margaritalla. Kytömäki on luonnon kuvaajien parhaimmistoa, ihmisen vaivojen, ilojen, raskaiden vastuiden ja vapauden tulkki. Kaikki tekemiset, jopa hierojan sormityöskentely kuvataan niin kouriintuntuvasti, että kirjan luettuaan tuntee nousevansa hierontapritsiltä, hellänä, painavana ja lämpimänä. Kytömäki elää kuin opettaa: Margaritan paperina on käytetty mahdollisimman ympäristöystävällistä kuitua. Margarita on Kodiksamian kymmenvuotisen historian ensimmäinen teos, joka on nimetty Finlandia-voittajaksi..
”Suolammen kohdalla kuuset väistävät matalia rämemäntyjä, ja valo siroaa pilviseltä taivaalta maahan asti. Tupasvillan valkeat höydyt piirtyvät näkyviin kuin pienet lamput. Niiden turvin poikkean kärrytieltä ja rohistelen pursujen keskellä lammen rantaan, jota reunustaa kapoinen ura, isän oikopolku.”
* James Herriot: Kaikenkarvaiset ystäväni. Suom. Heidi Järvenpää. (Otava 1974)
Kodiksamian voi voittaa myös vuosia vanha teos - hyvät kirjathan eivät happane. James Herriotin esikoisteos Kaikenkarvaiset ystäväni tuli paremmin tunnetuksi maalaiseläinlääkärin vaiherikkaasta työstä kertovana tv-sarjana kolmisenkymmentä vuotta sitten - mutta oli ja on myös kirjana erinomaisen vauhdikas ja viihdyttävä. Hyväsydäminen, pitkämielinen nuori eläinlääkäri tulee tuntemaan Englannin viimaisten nummien kaikki vaivat ja kylän jokaisen konin ja koiraparan. Humoristisesti ja puistattavan tarkkaan Herriot kuvaa pötsiään potevan lehmän hoivaamista ja onnistuu yhdistämään romaaniinsa myös romantiikkaa. Teos on silmiä avaava eläinlääkäriopinnoista haaveileville ja heidän lähipiirilleen - sekä kaikille meille.
* Juha Kauppinen: Monimuotoisuus. Kertomuksia katoamisista. (Kustannusosakeyhtiö Siltala 2019). ”Että säästäisimme luontoa kaikkialla koko ajan, aina kun sitä ei ole pakko hävittää ja vähän muulloinkin.” Juha Kauppisen esseemäistä fundeerausta lukee ilokseen, vaikka se on väkevän asiapitoinen tietokirja. Sen sivuilla voi kulkea joutomailla ja korpisoilla, tehdä Kauppisen mukana havaintoja, kauhistua ja kiinnostua vuorotellen. Teos osaa perustella, miten ainutlaatuisia ovat peltosirkut, kampelat, isonuijasammalet ja Viiankiaavat, miten mahdotonta niitä on saada takaisin, vaikka miten ennallistettaisiin, jos ne päästetään kerran katoamaan. Teos ei raivoa, se suree, se puolustaa, se uskoo ja ihanasti toivoo. ”Kaikkia lajeja ei varmasti pystytä pelastamaan, vaikka toimittaisiin heti. Mutta alkamalla toimia uudella tavalla, luontoa säästäen, luonnonvaroja säästäen, pitäen luontoa tärkeämpänä kuin tähän asti, olisi vielä mahdollista kääntää kertomuksen suuntaa.”
***
Ensimmäistä vuosikymmentään Kodiksamia juhlii jatkamalla kirjallisuuden nostattamista entisestään. Palkintolistaan lisätään Kodiksamia Juniorin 100 euron stipendi, jonka Heli Laaksonen myöntää 6-12-vuotiaalle hyvälle lukuharrastajalle. Näin pilottivuotena ehdokkaat etsitään Satakunnan alueelta yhteistyössä Väinö Riikkilä -kirjallisuusseuran kanssa. Lisäksi voittajan luokan jokainen oppilas (ja opettaja!) saa Laaksosen kirjoittaman, Elina Warstan kuvittaman Aapine-aakkosrunokirjan omakseen. Luettujen kirjojen määrä ei ole määräävin tekijä Kodiksamia Junioria valittaessa, vaan palavasydäminen, muitakin innostava suhtautuminen lukemiseen. Tällaisen oppilaan voi lyhyine perusteluineen ilmiantaa hänen opettajansa tai ohjaajansa 28.2.2021 mennessä sähköpostiosoitteeseen: kodiksamia@hulimaa.fi. Raati tutustuu ehdotuksiin ja valitsee tenhoavimman. Palkitsemistilaisuus on Raumalla Väinö Riikkilä -seuran lukemisen timanttijuhlissa keväällä 2021. Kodiksamia Junior -kisa on kertaluontoinen, mutta mikäli se onnistuu ja innostaa, voidaan palkitsemista jatkaa tulevinakin vuosina, vieläpä valtakunnallisesti.
Kodiksamia-kirjallisuuspalkinnon nimi juontuu syntysijoiltaan Kodiksamin kylästä. Kodiksami on vilkas kulmakunta Rauman Lapissa, vuoden satakuntalaiseksi kyläksikin valittu.
Ensimmäisen Kodiksamian vuonna 2011 sai Tapio Koivukari romaanistaan Ariasman – Kertomus valaanpyytäjistä. 2012 palkinto ojennettiin Eeva Kilvelle hänen teoksestaan Kuolinsiivous. 2013 Kodiksamian otti vastaan runoilija Lealiisa Kivikari teoksestaan Talo Kalliosaarella. 2014 palkittiin Juha Hurmeen Nyljetyt ajatukset, 2015 romaanikirjailija Unto Seppänen Kyynäräisen Sohvi ja kylänrieha, palkinnon otti vastaan hänen poikansa Esa Seppänen. 2016 voittaja oli Olli Heikkosen runoteos Regional-express, 2017 Katja Kallion romaani Yön kantaja. 2018 hurmasi Janne Saarikiven äkeä puheenvuoro Suomen kieli ja mieli, 2019 sai 30 000 ohrankryyniä Johanna Venhon Finlandia-ehdokkaaksikin noussut Sylvi Kekkosen elämästä ammentava kipeänsuloinen päiväkirjaromaani Ensimmäinen nainen.
Kodiksamia-palkintoraati muistuttaa vielä: tee sinäkin oma parhaat kirjat 2020 -listasi!
Heli Laaksonen
30 000 ryyni poikines...
Ussen kysytty kysymys o, et kuin kauhiast semmone määrä oikken painaki!
Mää olen kirjevaa'an ja taskulaskimen kans tutkinu, et runssat 300 gramma.
Mut olen reilu miäs ja ojennan koko kilon!
HL