Priviiit! Olen alottanu ukrainan kiäle alkeet kansalaisopiston kurssil. On hiano ja vaikkia - kirjaimetki on kyrillissi ja jokane uus virke o niinko salasanan takan. Mut meil o ihana ope, yks Viktoria. Täsä o suurinpiirteiste ääntöohjeitten kans oleelline sanasto: Privit (Hei vaa!) Djakuju (Kiitoksi.) Ja kohaju tebe (Rakastan sunt.) Tsikavii! (Kiinnostava!) Pomidor. (Tomaatti.) Vidputska. (Loma.) Vibatsh! (Antteks!) Ponjava? (Ymmärsiks?) Ja ne vinna! (En se mää ollu! Maskuliinimuato olis: Ja ne vinen). Poka! (Hei sit!)
Taitamattomi hirmujohtaji, väkivaltta ja miälivaltta vasta voi laitta olemal lannistumat niitte al. Ei me saatais ittellemme eikä toisillemme sanno: ”tämmöst tämä nyy vaa o, ei voi mittä.”
Tänä mää nosta lipu salkko, laitan avustusrahan ukranainalaissi auttavan järjestön tilil, yritän levittä ystävällisyyt mailmas olemal ystävälline – ja opettelen hataran pääni kans viäl yhre uure sana: Mir! (Rauha!) Se o muute sama venäjäks ja ukrainaks. Heli
Comments