Tämmöselt se tuntu: hetki ennen keikal joutumist (kuva lavastettu... Tähdet Tähdet -ohjelmas yleisöviaraana vaa.) Kuva: Tiku / Ohjelmatoimisto Gramofoni
Vaik mun kevääni päälmäine pääasi on syksyn runokirja ja runokiartue kirja kainalos (kato: www.hulimaa.fi/keikat), ni kaike aja ja inno olen kuluttanu muuhu. Muitten tekstie mentoroimisse ja omie maalauksieni sutikoimisse. Lauri Tähkän Äärillä-kirjan ja Mäkimattilan Kyästin Valoina toisillemme -runokokoelman koostamises olen saanu olla fölis olkapää yli kurkkimas ja suuntaviivojaki sormel sojottamas.
Mentorin eli päältkattojan eli oikkiastas kustannustoimittajan tyä on kauhia sopiva mun ruumiin- ja miälerakenttel. Saa olla taiteellis-ajatukselliste asioitten kans tekemisis - mut oma sialu ei tartte sihen pesufatti laitta likkoma. Saa olla taustatekijänä valamas usko tekemisse ja seistä lintutornis seuramas, ko teos nouse siivilles.
Maalauksi o syntyny kans, ja niit on tänä vuan esil ens Tuusulan Erkkolas, sit Laitilan Maamme-gallerias ja koko suven Naivistit Iittalassa -näyttelys.
Maalamine ja toisten tekstien peränkattomine ava ain ittessäki uussi luukui. On syntyny omiakin runoi. Onneks!
Kosk kirja ja runokiartue o lähempän ko aikoihi!
Men tualt Ajopäiväkirjast kuvi kattoma ja reippast lukema lisätäsmennyksi: www.hulimaa.fi/ajopaivakirja
Heli